Olmmoš luondun

http://www.psykologibanken.com/419670010

Kjell Standal

Olmmoš luondun

  • Dieđát go maidige máilmmis iežat birra? Jearrá Don Huan oahpistis Carlos Castanaeda sunno nuppi deaivvadeamis.
  • Mun dieđán visot, vástida Castanaeda ja jurddaša akademalaš oahpustis birra.
  • Mun oaivvildan, dovddat go goassige máilmmi iežat birra? Jearra Huan.
  • Mun dovddan nu ollu máilmmis mu birrra go sáhtan, vástida Carlos.
  • Dat ii leat doarvái. Don fertet dovdat visot, muđui láhppo máilmmi oaivil, vástida Huan.

 

Carlos Castanaeda: Don Huans Lære.

 

Lea dábálaš gullat ahte olmmoš lea oassi luonddus.

Mun hálidan dobbelii mannat, go:

 

Nu go mun oainnán de lea olmmoš luondu.

 

Jus olmmoš lea luondu de ferte juohke luondduláhka oruskeahttá maiddái leahket olbmo siste ja su várás. Dát fas dagaha ahte juohke proseassa mii ihtá olbmuid siste dahje sin gaskas maiddái ferte gávdnot luonddus. Dát mearkkaša ahte juohke oktavuohta olbmuid gaskas maiddái speadjalastá luonddulágaid, go dát lea luondu mii ovttas dáhppáhuvvá luondduin.

Olmmoš lea luondu luonddu dábálašvuođa čađa. Olmmoš boahtá oidnosii iežas rupmažin, das lea jierbmi, dat lea biergu ja varra, das leat guokte juolggi, guokte gieđa ja oaččalašapperáhta. Dás sáhttá vuohttit dan metodalaš lahkoneami mainna válljin áddet olbmo luondun, dan dialektalaš jurddašeami ja dovdamuša. Dáinna oaivvildan ahte áddejupmi, nu go Don Huan cuiggoda, lea lávket visotlaš oktavuhtii.

 

Dát ii mearkkaš at olbmot geat eai oainne dahje eai leat  lávkin dán visotlašvuhtii eai sáhte olahit viisodaga, muhto ahte dovdalaš olmmoš mii ovttastahttá iežas dovdamuša lundui, maiddái beassá dovdamušdássái mii boahta vuđolaš vuođus mii oaidná visot oktan oktavuohtan, sihke olbmo siste individan, muhto maiddái individa eksistensalaš sadjin luonddus, nu gohčoduvvon visot, dahje dan maid mii sáhttit gohčodit kosmos.

 

Munnje lea dát oktavuohta organismalaš oainnus mo olmmoš oidno, ja dat duohta luonddulágat mat gávdnojit sihke olbmos ja luonddus.

 

Vai buorit oažžut dán oidnosii mii sáhttit jurddašallat čuovvovaš tesaid:

  • Buot luonddulágat leat álohii olbmo organismma várás maiddái.
  • Buot olbmo dagut lea ohcan siskkit oktavuođaide mat leat vuođđuduvvon luonddu konsekventa harmonii, ja maiddái moivvis.
  • Buot olbmo dagut čájehit luonddu lihkadeami, rievdama ja muhttima.
  • Buot lihkadeapmi, rievdan ja muhttin boahta, dan seammás go vuođđuda, ja bisuha čađa-čađa siskkit konsekvensa.
  • Siskkit konsekvensa, čiekŋalis oktavuođat kompleksa dásiiguin lea siskkimus buot luonddulágaiguin.
  • Dát leat buot oktavuođuiguin olbmuid gaskas, nu go siskkit proseassaiguin olbmos ja maiddái jurddalaš proseassaiguin. Buot oktavuođat leat oktavuođat luondduin.

 

Jus galgat oaidnit luonddus siste ja dan kosmosalaš oidnosa, de mu miela mielde fertet kvantefysihkas viežžat vásihusaid, teoriijaid ja hypotesaid vuođđodieđuid luonddus.

 

Mu oainnus lea dárbu ráhkadit moadde hypotesa luonddulágaid birra, nu ahte dat gusket njuolgga olbmui mii lea luondu. Dalle čuvvot moadde čuoččuhusa mat leat vižžon kvantefysihkas ja čatnon dialektihkkii lahkoneapmin dovdamuššii ja teoriai.

 

  • Buot luonddulágat, buot duohtavuođa lágat maid leat gávdnan ja gávdnat, muitalit dušše mii muhtun oktavuođaiguin lea vejolaš, ja mii daid seamma oktavuođaiguin ii leat vejolaš. Dat muitalit unnimusat mii duođaid dáhppáhuvvá ja mii boahta dáhppáhuvvat. Dat muitalit dušše mii sáhttá dáhppáhuvvat. Luonddu lágat leat okta čoakkáldat vejolašvuođatabeallat.

 

  • Olmmoš luondun lea dovdamuš sivdnádus. Dát mearkkaša ahte mii sáhttit dadjat ahte olmmoš lea okta vejolašvuohta luonddus iešdovdamuššii. Dát ii mearkkaš ahte luondu dárbbus fertii buvttahit olbmo, muhto ahte olmmos iđii soaittáhagas dárbbu rávnnjis. Dát mearkkaša ahte dát dárbbašlašvuhta lea luonddu čalgan eanet kompleksa dovdamušhámi guvlui, gos olbmo sáhttá geahččat oktan máŋgga vejolaš dovdamušhámiiguin.

 

  • Olbmo dovdamušnákca, nu go mun oainnán, lea bidjat iežas daguid ja jurdagiid oktavuhtii vuđolaš lágaide ja iežas eksistenssa olggobeallai, čuovvu dárbbus ahte luondu maiddái lea buktán vejolašvuođa dovdamuša jávkadeapmi. Dat mearkkaša ahte rahčan badjánit, jávkadit, bidjat iežas olggobeallai ja bajábeallai luonddu jierpmálašvuođa, bilideami ja čađa-čađa bilideami dovdamuša jávkadeami. Dát sáhttá buvttahit bilideami dovdamuša oasi luonddus, dás maiddáid dan maid mii leat gohčodan olmmoš.

 

Visotlaš oktavuohta dialektalaš lahkoneami čađa gaskal áddejupmi oahppamis, gávnnaheamis ja dovdamušas luonddu gaskavuođalaš oktavuođaiguin, dan seammás go sáhttá dovdat iežas ollislašvuođa máilmmis go máilmmi ollislašvuođa alcces, lea vuođu vuođđu eallit dan siste, dainna ovttas ja dan várás, dan seammás go dat eallá min siste, minguin ja min várás. Dát lea vuođu vuođđu dialektalaš jurddašeapmái min eksistensalaš dilis.

 

Jus váldit vuođu dialektihkas ja kvantefysihkas, de lea lunddolaš ahte olmmoš vuosttažettin iđii dego boađus čoagganemiin luonddu vejolašvuođaiguin mii bijai ovddimužžan olbmo ihtosa okta vejolašvuhtan dovdamuša vejolašvuođaid gaskas luonddus. Dát lei dušše vejolaš go vejolašvuđat duođaid gávdnojedje duohtavuođas. Olmmoš iđii alggos vejolašvuohtan, go dát vejolašvuohta gávdnui duohtavuođas. Dat buvttahii duohtavuođa, ahte olmmoš lea luondu go dat darbbašlašvuođas duođaid gávdnui vejolašvuođas.

 

Dát mearkkaša ahte olmmoš luondun maiddái lea dábálašvuohtan olbmos iežas rumašlaš ihtosis. Dábálašvuohta olbmos lea dialektalaš, dat fysalaš iđus addá dovdamušvejolašvuođaid, dan seammás go dát dovdamušvejolašvuođat doibmet ruovttoluotta rumašlaš ihtosii.

 

Dán dábálašvuođas lea ovttaláganvuohta, olbmot lea ovttaláganat. Muhto maiddái dábálašvuođa olbmos ihtá iešvuohta. Justa ovttaláganvuođas leat erohusat, justa danin go olbmot leat ovttaláganat, sihkarastá sin earaláganvuođa. Earaláganvuohta, olbmo máŋggaláganvuohta, lea vuođđu ovttaláganvuhtii. Ovttaláganvuođas dovdamuša čađa bidjat vuođu duohta earaláganvuhtii mii lea čatnon čiekŋalis dovdamuša oktagullevašvuhtii.

 

Olmmoš luondun dagaha maiddái ahte olmmáiolbmot ja nissonolbmot leat ovttaláganat, vaikko leat seammaláhkai earaláganat go guokte olmmáiolbmo, guokte nissonolbmo dahje ollesolmmoš ja mánná. Min máŋggaláganvuođas ihtá oktasašvuohta ja dagaha buot olbmuid iešguđetguoimmi vuođđun. Dalle ii leat fridjavuohta, dásseárvu, ovttaláganvuohta jna. mihkkige maid nissonolbmot galget fas váldit ruovttoluotta. Dat lea juoidá maid buohkat galget fas ođđasit ásahit.

 

Ovttaláganvuohta dovdamuša čađa bidjat vuođu duohta earaláganvuohtii. Olmmoš sáhttá duohta earaláganvuođa čađa ovttastallot dialektalaš oktasašvuođas, gos iešvuohta ja dábálašvuohta šolgá oktan. Dát oktanšolgan vuolgá ođđa kvalitehtii, duohtavuođa ráhkesvuođabeassin, gos buot olbmot ovttastallojuvvojit oktan, ja dat oktan ovttastallojuvvo ja sirrejuvvo buot earáiguin eret. Dát gohčoduvvo duohta individualitehta.

 

Dialektalaš áddejupmi soaittáhágas ja dárbbašlašvuođaid oktavuođas, nugo dat boahta ovdán kvantefysihkas, doalvu min ruovttoluotta dan duohta áddejupmái luonddu fridjavuođas, olbmo fridjavuođas.

 

Olmmoš lea doaimmastis guhkkin eret bálkkastállanspábba fanáhtalaš čalmmehis soaittáhagas, dahje rievddakeahtes dárbbašlašvuođa vuollásažžan. Olmmoš geavaha soaittáhaga duohta dáhpáhusaid, ja olbmo fridjavuohta boahta justa das ahte olbmo boahtteáiggi sáhttá mearridit, go dat ii leat mearriduvvon.

 

Boahtteáigi šaddá go lea muhttinmuddui ovdaláiggis mearriduvvon, muhto ii leat áibbas justa mearriduvvon. Eai ge leat ovttaskas aspektat luonddus, dahje luonddu historjjálaš fylogenetalaš rumaš (olmmoš). Dát ii gávdno individuálalaš ovdáneamifásas, ovttaskasindivida vejolašvuohta hápmet iežas eallima ja rupmaša, dahje ártaovdáneamis, olbmo ovdáneamiguovlui.

 

Dás čuovvu maiddái ahte luonddu ontogenetalaš rumaš (individa eallinhistorjá) maiddái guoddá juohke vejolašvuođa mii sáhttá gávdnot duohtavuođas.

 

Jus olmmoš leaš iešvuođalaš hápmi mii luonddu rahčama iešdovdamušas čájehuvvo, de ferte dábálašvuohta iešvuođas leahket ahte dát iešvuođahámis, olbmos, lea dábálaš dovdamušvejolašvuohta.

 

Dát mearkkaša ahte fridjavuohta determinismmas ii leat addon, muhto sáhttá ráhkaduvvot ja vuitojuvvot go earáhuhttá vuođđogáibádusaid mat leat bidjon vai sáhttá jáhkkit dárbbašlašvuhtii. Dát sáhttá dušše dáhppáhuvvat jus dahkat daguid mii lasiha vejolašvuođaid ja ahte dáid daguiguin lea vuođđun ahte dat áigot sin ihtimis vuođđudit muhttimiid dan mii lea vejolaš. Vissis dáhpáhusaid vejolašvuođa gráda sáhttá stuoriduvvot, muhto earát sáhttet unniduvvot.

 

Lea dehálaš atnit vuođđun ahte duohtavuhta ii várretkeahttá njulgejuvvo min jurdagiid mielde, muhto min jurdagiid ferte bidjat kongruensii dasa mii luonddus duođaid gávdno. Dát sáhttá dagahit ahte min jurdagat šolget oktan ja integrerejuvvojit go ihtet luonddus. Dán čađa šolgá luondu oktan luondduin.

 

Luondu álohii boahtá ihtit juohkehažžii earaláhkai iešguđet áigiái ja iešguđet hámis. Vuođđu lea lihká ahte dasa masa mannat lea luondu, dan maid álohii leat leahket luondu nugo olmmoš álohii boahta leahket ja álohii bissut luondun.

 

Olmmoš luondun mearkkaša ahte juohke jurdda maid olmmoš buvttaha maiddái lea luondu. Juohke oaidnu ovttaskas individas, nu mo juohke fantasiija individas maiddái ferte leat luondu. Jus dat duođaid lea nu, de juohke jurdda ja juohke oaidnu ipmilis maiddái speadjalastá luonddu olbmos. Dát sáhttá dušše mearkkašit ahte buot jurdagiiguin ipmillašvuođas lea vuođđu luonddus ja luonddu-fenomenologalašvuođas maid olmmoš ii leat vel dutkan. Jus jurdagis ipmilis boahta luonddus, de ferte ipmil leahket luondu. Dát sáhttá dušše mearkkašit ahte jus olmmoš lea luondu, nu mo mun oaivvildan, dalle lea ipmil maiddái luondu. Muhto jus ipmil lea luondu, dalle lea ipmil ja olmmoš ovttaskas, dat leaba goappašagat dat seamma. Dat leaba luondu!

 

Olmmoš báhccá dalle lundui čiekŋalis áddejupmin mii bidjá iežas luonddu oktavuhtii. Go olmmoš dovddasta ahte dat lea luondu, de oažžu olmmoš olles fridjavuođa eallit dego luondu, ovttas luondduin ja luonddus. Dalle lea olmmoš olmmoš.

 

Go geahččá dán lahkoneamis ja jurddašanvuogis, de váldá olmmoš iežas olles fridjavuođa dušše jus juohkeláhkai ja ol

lislaččat dovddasta ahte dat lea luondu, ja eallá luondduin ovttas luondun.

 

 

 

Kjell Standal©2010

Kjell Standal